Viikon tauko venähti kuukaudeksi: ensin tuli ex tempore -viikonloppu Torontossa, sitten välikokeet, sitten lomaviikko Saksassa (koska mihin ihmiset yleensä lähtee Kanadasta lomalle?!), ja sitten muutin. Aika hengästyttävät neljä viikkoa.
 |
| Ruskakin oli. Ruskaretken kuvat Mont-Saint-Hilairelta. |
Aloitetaan viimeisestä: mähän siis asuin ensimmäisen kuukauteni luhtitalon katukerroksessa Mile-Endissä, joka on kyllä tosi kivaa aluetta. Kävelyetäisyydellä on mukavia kahviloita ja kaupungin parhaat bagelit sekä Dieu du Ciel! -panimo, josta saa eeppisen hyviä oluita (ja jonne kannattaa mennä iltapäiväkaljalle, jos haluaa istumapaikan).
Kämppiksiä mulla oli kolme: parikymppinen kauppatieteilijämimmi Sisiliasta, mun ikäinen insinöörismies Pariisista ja juniorina 18-vuotias siviilipalvelustaan (jossain maansa organisaatiossa) suorittava itävaltalaiskundi, kaikki tosi mukavia.
 
|
 |
| Kuvissa täytetty vesirinkeli, entinen kotitaloni ja takapihan orava, jonka suurinta hupia varmasti on repiä meidän roskat pitkin piennarta. |
Mikä siinä sitten kinnasi? Muutamakin asia, ja ensin niistä (kirjaimellisesti, öhö öhö) pienempi: mulla oli postimerkin kokoinen huone. Tämähän oli ihan ok yhdelle hengelle, mutta kun meitä pitäisi mahtua samaan tilaan joulukuusta alkaen kaksi, kun poikaystäväni liittyy seuraani Saksasta. Syyskuussa mainitsin asiasta vuokraajalle, joka sanoi, että pääsemme kyllä muuttamaan isompaan huoneeseen joulukuussa.
Lokakuussa sitten paljastui, että "joulukuussa" tarkoittaa joulukuun loppua, ja sekin vähän epävarmasti. Koko vuokrakuvio oli nääs sellainen, että luhtitalon yläkerran asunnossa majaileva päävuokralainen alivuokraa talon asuntoja pitkin vuotta vaihtareille ja muille tilapäisen asunnon tarpeessa oleville, "ja kyllä joku niistä varmaan lähtee joulun viettoon muualle"... ja tämä vuokrahyypiö asuu varmaan itse saamillaan ylimääräisillä vuokratuloilla ilmaiseksi seuraavan kevään. Jokainen meistä nimittäin maksoi 750 dollaria kuussa (sis. kaikki kulut) huoneestaan. Tiedoksi, että jos on hyvissä ajoin liikenteessä ja onnekas, täällä on ihan mahdollista saada huone puoleen hintaan tuosta.
Muitakin vuokrasuhteeseen liittyviä outouksia ilmeni. Päävuokralainen ravasi kämpissä alituiseen soittamatta ovikelloa tai kertomatta muutenkaan huoltosuunnitelmistaan. Ei olisi saanut tehdä Facebook-ryhmää kaikille, koska hän olisi halunnut tehdä sen itse. Lämmitystä ei laitettu päälle, vaikka alkoi olla jo kylmä. Mitään juhlia ei saanut pitää, koska joku aiemman vuokralaisen kuokkavieras oli joskus sotkenut paikkoja. Yli kolmen yön vieraista olisi pitänyt maksaa vierasmaksua (ja joku ehti maksaakin). Sehän luki
sopimuksessakin. Joo, ehkä luki, mutta huonoresoista meemiä käyttääkseni
Onneksi täällä on semmoinen komitea kuin Régie du logement, joka määrittää yleiset vuokraussäännöt ja solmii erimielisyyksiä vuokrasuhteissa. Montréal (tai varmaan koko Québecin provinssi) pyrkii asuntopolitiikassaan siihen, että kukaan ei pääsisi tekemään jäätävää tuottoa vuokra-asunnoilla, minkä vuoksi komitea voi pyydettäessä määrittää maksimivuokran, jota asunnosta voi pyytää. (Eipä silti, kyllä airbnb-toiminta rehottaa.)
Vuokrasopimukset (
bail) solmitaan täällä yleensä heinäkuusta alkaen vuodeksi kerrallaan, joten puolivuotisen vaihtarin voi olla vaikea löytää kohtuuhintaista kalustettua asuntoa, ellei satu löytämään jotakuta, joka on itsekin lähdössä vaihtoon tai työharjoitteluun ulkomaille.
Naamakirjan aiheeseen liittyvissä ryhmissä näkyy kuitenkin aika ajoin tällaisia tyyppejä, että on se ihan mahdollista, jos on ajoissa liikenteessä, toisin kuin allekirjoittanut, joka rämähti paikalle orientaatioviikon jälkeen eikä kehdannut sohvasurffata viikkoa pidempään (lue: en paljoa harkinnut vaihtoehtoja) :-) Linkkejä näihin ryhmiin alempana.
Minun tapauksessani vuokrasuhteessa kyse oli alivuokrauksesta, jonka lailliset perusteet olivat vähän heikoissa kantimissa: vuokralainen ei tietenkään, täälläkään, saa pyytää alivuokralaiselta yhtään sen enempää rahaa kuin mitä itse asunnosta maksaa. Tämän varmistin komitealta, minkä ystävällisesti kerroin päävuokralaiselle ja totesin, että haluaisin mieluusti tietää, paljonko tuottoa tämä sivubisneksellään tekee.
No, en koskaan saanut tietää, mitä vuokralainen maksoi. "Jos ei miellytä, voit aina lähteä".
Sitten lähdin.
Nyt asun lähempänä kampusta, Outremontin kaupunginosassa, erään opettajapariskunnan talon pohjakerroksessa. Tänne on rempattu ihan mukava yksiöntapainen ja bonuksena sain tänäänkin täyden keittolautasen, koska olivat kuulemma tehneet liikaa ruokaa. :D
Järjestelyssä ehkä parasta on se, että ensi kuussa pariskunta lähtee kuukauden reissuun, ja meillä on koko talo käytössämme ja tilaa myös jouluvieraiden
– äitini ja siskoni
– majoitukseen.
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Tai no eipä tässä lopussa vielä olla, vaan keskellä.
Linkkejä asunnonhakuun kiinnostuneille:
Régie du logement
Kijiji (Torin kaltainen pikkuilmoituspalvelu)
Facebook-ryhmiä:
PVTistes à Montréal (PVT on kai joku working holiday -tyyppinen ratkaisu, mutta siis tuolla jengi myy kaikenlaista ja ilmoittelee kaikenlaista, voi sieltä talvitakinkin löytää)
Apartments for rent in Montreal
